perjantai 1. heinäkuuta 2011

Psykofyysinen

Kun herää pahasta unesta
olo on helpottunut
Kun herää pahasta unesta
jo kolmatta kertaa yöllä
olo ei ole helpottunut
Koko yö on pahaa unta

Tunnustelen aamun ensimmäistä
hengenvetoa kuinka se painuu
syvälle keuhkoihini
pistää, puristaa, painaa, ei unohda
Ajattelen jokaisen hengenvedon niin
pitkälle etten enää muista hengittää
Pyörryttää, olo on epätodellinen
päästän ilman vihdoin ulos

Se on pahaa ilmaa
saastaista, jota jemmaan
kaiken (siis minkä?) varalta
Vatsalihaksetkin jännittävät
varmasti kasipäkit tällä treenillä

Perussetti, tunti ehkä kaksi
Unohdan psykofyysisesti toimivan
ruumiini, pitäisi varmaan sanoa vartaloni
Keskityn siis vartalooni, laitan painot
tankoon, annan mielen vaeltaa
kysymättä, pyytämättä
etsimättä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti