lauantai 9. lokakuuta 2010

Ajoittain, jostain tiedostamattomasta syystä
palaan lapsuuden kotiini unissa ja ajatuksissani
Unet ovat usein painajaisia vaihtelevalla kokoonpanolla,
mutta kenttä on aina sama

Silti se on niitä harvoja paikkoja
missä tunnen hiljaisuuden sisälläni
ilman keuhkoissani
turvan

Lapsuuden kodissani en tahdo olla lapsi,
enkä unissanikaan sitä siellä ole

Mitä painajaisia äitini näkee, sitä en tiedä
mutta sinne palaa hänkin
jostain tiedostamattomasta syystä
ajoittain

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti