sunnuntai 26. syyskuuta 2010

Tyhjä sivu, mahdollisuuksia

Tässä tuolissa on istunut sukupolvia
hiottu on, lakattu, verhoiltu

Tässä minä heilun
kuuntelen ulosteiden analysointia
naurahdan jopa ääneen

Yksinkertaistetaan
mitä sinä mietit karvakasa
tuoko huominen uuden luun?

Tässä minä heilun
edelleen
Kuuntelen huminaa ja ajattelen
hiljaisuutta
Onko sitä, missä se on ja kestäisikö sitä?

Täysin mahdollista, kaikki,
sen rajan sisällä minkä olet itsellesi tehnyt

Heilumme sukupolviemme
tuoleissa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti