Tyhjä sivu, mahdollisuuksia
Tässä tuolissa on istunut sukupolvia
hiottu on, lakattu, verhoiltu
Tässä minä heilun
kuuntelen ulosteiden analysointia
naurahdan jopa ääneen
Yksinkertaistetaan
mitä sinä mietit karvakasa
tuoko huominen uuden luun?
Tässä minä heilun
edelleen
Kuuntelen huminaa ja ajattelen
hiljaisuutta
Onko sitä, missä se on ja kestäisikö sitä?
Täysin mahdollista, kaikki,
sen rajan sisällä minkä olet itsellesi tehnyt
Heilumme sukupolviemme
tuoleissa
sunnuntai 26. syyskuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti